tiistai 2. lokakuuta 2007

Mistä menestys on tehty?

Tungen rikkinäiset polvisuojat, punaiset pelikengät ja muut hikiset urheilukamat pukuhuoneessa kassiin. Tämän illan lentispeli on takanapäin. Hengähdän hetkeksi pohtimaan kysymystä voittamisen ja menestymisen avaimista. Kysymyksen voisin esittää kokeneemmallekin konkarille, vaikkapa maailman lentopallokentillä mainetta niittäneelle huippuvalmentaja Mauro Berrutolle. Niin kuin useat meistä tietävät, hänen johdollaan Suomen miesten lentopallomaajoukkue saavutti tänä vuonna EM-kisojen neljännen sijan, joka on suomalaisittain kaikkien aikojen paras saavutus kyseisen lajin piirissä.

Olen monesti yllättänyt itseni peilaamasta lentopallojoukkueen toimintaa yritysmaailman tiimi- ja esimiestyöskentelyyn. Menestyvän tiimin resepti koostuu sekä yritys- että urheilumaailmassa useista osasista, joista tässä yhteydessä mainittakoon roolit ja yhteispeli. Valmentaja luonnollisesti toimii joukkueensa esimiehenä, joka hallitsee substanssin ja johtaa samalla ihmisiä. Myös jokaisella joukkueen jäsenellä, jota voidaan verrata työorganisaatiossa tiimin jäseneen, on oma tehtävänsä: roolit määritellään osaamisen ja asiantuntemuksen mukaan ja valmennetaan yksilöt toimimaan niiden mukaisesti. Menestykseen kuitenkin ylletään loppujen lopuksi – niin urheilu- kuin yritysmaailmassakin – vain erinomaisella ja toimivalla yhteispelillä, jossa yksilösuoritukset kruunaavat kokonaisuuden.

Menestymisen taustalle tarvitaan myös organisaation tukea. Berruton luotsaama joukkuekin on ilmentymä laajemmasta kokonaisuudesta, Suomen lentopalloliitosta. Kenties joukkueen menestys on seurausta organisaatiossa tehdyistä onnistuneista strategisista valinnoista? Suomen lentopalloliiton "Strategia 2012:n" yksi kolmesta strategisesta painopisteestä nimittäin on kansainvälinen huippu-urheilumenestys, joka näyttää nyt konkretisoituneen niin lentopalloväelle kuin laajemmallekin yleisölle.

On kai sanomattakin selvää, etten pysty antamaan yksiselitteistä vastausta siihen, mistä menestys on tehty. On silti äärimmäisen kiinnostavaa etsiä menestyksen avaimia itselle läheisten asioiden kautta ja kokeilla sitä kautta käännellä lukkoja auki. Oikeita vastauksia tuskin on oven takana odottamassa. On tartuttava pieniin oivalluksiin ja esitettävä jatkokysymyksiä.

Katriina Karkulehto

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Miksi toinen joukkue on parempi kuin toinen?

Strategian, uuden toimintamallin tai minkä tahansa taktiikanmuutoksen siirtäminen puheista teoiksi vaatii harjoittelemista. Käytännössä tämä tarkoittaa ensin uuden asian myymistä, sen jälkeen yhteisten tavoitteiden asettamista, sitten haparoivia ensiaskeleita, yrittämistä ja kompurointia. Se vaatii myös uskallusta kilpailla, mikä taas usein tarkoittaa varusteiden keräämistä tantereelta. Ja jotta harjoitus tekisi mestarin, harjoitteluun pitää sisällyttää aina palaute, korjaaminen, hiominen, hoivaaminen, soveltaminen ja toistaminen…

Sanalla sanoen – se vaatii aikaa.

Ihmisen ja ihmisyhteisön oppiminen tapahtuu aina näin, halusimme tai emme. Kvartaalissa ei paljoa tapahdu, vaikka johtajat yleisön tai omistajan painostuksesta kuinka huutaisivat.

Jos näin ei olisi, Mauro Berruto olisi kutsuttu Suomeen vetämään pari kallista seminaaria aiheesta lentopallo – ja se olisi ollut siinä!

Juha Vainio, valmentaja,
Strada-verkostossakin mukana vuodesta 2005

Ps. Jos kiinnostaa, niin otsikon mukainen artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa:
http://www.flamo.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=39&Itemid=199