Sain alkuviikosta lötterööni organisaationi strategiaesitteen. Esitteessä kerrotaan toiminta-ajatuksen lisäksi, visio, ihanteet, menestystekijät, profiloituminen sekä strategian toteutuksen pääteemat. Takasivulla esitellään vielä tiiviisti organisaatiomme pähkinänkuoressa yhteystietoineen. Kädessäni on hieno esite, jota passaisi näyttää muillekin.
Uteliaisuuteni organisaationi strategiaa kohtaan kehkeytyi esitteen kautta. Päädyin sen pohjalta, painettua nettiosoitetta seuraten, lukemaan strategiamateriaalia hieman tarkemmin. Törmäsin näin strategiaan - jota myös minun pitäisi toteuttaa - ensimmäistä kertaa.
Viimeisen vuoden ajan olen omassa työssäni eri alan organisaatioissa ja foorumeissa puhunut ja paasannutkin strategiaviestinnän yhteydestä yksilön sitoutumiseen, motivaatioon ja innostukseen tehdä työtä yhteisten päämäärien eteen. Erityisen tärkeäksi asiaksi olen mieltänyt sen, että yksilö oivaltaa viestinnän avulla työnsä merkityksen osana suurempaa kokonaisuutta ja ymmärtää strategian jokapäiväisen työnsä viitoittajana.
Käytännössä lähes poikkeuksetta, yhteydestä riippumatta, kuulen tarinoita ymmärtämisen ja strategian konkretisoinnin haasteellisuudesta. ”Strategia konkretisoituu vasta, kun yksilö pääsee keskustelemaan ja pureskelemaan sitä”, totesivat kollegani vastattain. Joskus on tietysti hyvä miettiä, onko itse ollut kyllin aktiivinen, ottanut osaa tai kuunnellut riittävällä tarkkuudella. Vuoropuhelua tarvitaan.
Katriina Karkulehto