Strategiaviestintä – ikuisuusongelma?

Kauppalehti uutisoi myynti- ja markkinointitoimisto Tequilan teettämän tutkimuksen, jonka mukaan kolmannes keskijohdosta ei ymmärrä yrityksen tavoitteita.

Tutkimus vahvistaa havainnon siitä, että sisäinen viestintä on hankalaa erityisesti strategian kohdalla. Miksi näin?

Viestintä on ikuisuusongelma siksi, että se on niin työlästä ja vaikeaa. Sitä ei voi automatisoida tai koneistaa. Ja vaikka sen tekisi kuinka huolella, on olemassa mahdollisuus, että se menee silti pieleen.

Moni johtaja elättelee vahingollisia fantasioita siitä, että viestintä hoituu nopeasti ja vaivattomasti, kunhan strategia lanseerataan näyttävästi – ja ollaan itse paikalla sen kick offissa.

Havaintojemme mukaan pelkkä tiedottaminen ei riitä strategiasta viestimiseksi. Strategiaviestintä vaatii kohtaamisia. Kohtaamisia, joissa keskustellaan, perustellaan, kuunnellaan ja vaikutetaan. Sen jälkeen sovitaan ja seurataan.

Strategia syntyy oikeastaan vasta silloin, kun sillä on yksilölle jotain merkitystä. Hän alkaa kamppailla sen toteuttamiseksi vasta, kun hän kokee sen henkilökohtaisesti motivoivaksi. Tämä mielekkyys ei synny hienoja kalvoja katsomalla, se vaatii usein omakohtaista osallistumista. Myös organisaation rakenteen on tuettava strategiaa, joskus kovallakin kädellä.

Strategiaviestintä vaatii kasvokkaista aikaa ja kärsivällisyyttä. Se edellyttää johtajalta heittäytymistä vaikuttajaksi haastavien ihmisen keskelle, rooliin joka ei monelle kiireiselle ja asiantuntijataustaiselle johtajalle ole kovinkaan luontainen tai mieluinen.

Kokemuksemme mukaan tätä edes yrittävä kuitenkin palkitaan. Ajan kanssa.

Kimmo Suominen